Seuraava kuuma trendi tuottavuudessa 2020-luvulla

Mikä on seuraava trendi tuottavuudessa 2020-luvulla?

Työn tekemisen vaatimukset 2020-luvulla voisi pukea yhdeksi kysymykseksi: kuinka saada enemmän aikaiseksi lyhyemmässä ajassa?

Yritysjohdon ainainen unelmointi kustannustehokkuudesta on ymmärrettävää.

Mutta minkälaisilla keinoilla edellä mainittu yhtälö on mahdollista saavuttaa niin, että tuottavuus säilyy myös pitkällä tähtäimellä?

“Moni työnantaja nostaa viiden vuoden aikaikkunassa toiveen turbulenssin tasaantumisesta”

On syytä muistaa, että jos henkilöstö nähdään pelkästään kulueränä, voi olla haastavaa rakentaa kulttuuria, jossa sekä hyvinvointi että tuottavuus kukoistaisivat.

Tämän vuoksi työn tekemisessä trendinä tulee olemaan maksimaalisen tuottavuuden tavoittelu työntekijän hyvinvointia unohtamatta: tavoitteiden eteen tehdään sitkeästi töitä, mutta kaoottisen sinkoilun sijaan halutaankin jatkossa tyyneyttä, selkeyttä ja fokusoitumista.

Minkälaisilla askeleilla tämän saavuttaminen on sitten mahdollista?👇🏼


Tie tuottavampaan työhön 2020-luvulla


Tekoälyn hyödyntäminen

2020 alkuvuoden pandemian aiheuttamat poikkeusolot puskevat digitalisaatiota eteenpäin vauhdilla. Teknologia onkin läsnä työn murroksessa mahdollistavana tekijänä, ja useat asiantuntijaorganisaatiot ovatkin jo oppineet, kuinka teknologiaa voi hyödyntää itse työtehtäviin ja erityisesti rutiinityön automatisointiin.

Tutkimuksen mukaan 42% työntekijöistä kokee, että työpaikalla menee liikaa aikaa epäolennaisiin asioihin. Toisaalta taas projektimaisen työn rinnalla oleva kehitystyö nähdään motivaatiota ja merkityksellisyyttä lisäävänä tekijänä.

Kuitenkin, jos päivästä kuluu paljon aikaa rutiininomaisiin töihin, jotka eivät motivoi – mutta jotka on silti tehtävä, ei aikaa jää välttämättä innostavaan kehitystyöhön. Tästä voi syntyä pahimmillaan noidankehä, missä omasta työstä katoaa merkityksellisyys ja aito innostus, ja osaavan työntekijän potentiaalista valuu suurin osa hukkaan.

Tulevaisuudessa lisäapuna tullaan käyttämään enemmän ja enemmän virtuaaliassistentteja ja nimenomaan “intelligent digital assistants” rutiininomaisien töiden hoitamiseen.

Haasteena tässä tulee olemaan kehitysvaihe, missä robotit tekevät paljon virheitä: olennaista on se, millaisia virheitä tekoälylle sallitaan.

Ihmismieli on yllättävän kärsimätön virheille. Yhdestä puuttuvasta varauksesta johtuva sotku voi hyvinkin olla työläämpi kuin kymmenen varauksen tekeminen itse.

Ehkä muistat myös tapauksen, missä asiakas ilmoitti lapsen syntymästä vakuutusyhtiölle, ja chattirobotti vastasi: ”Ikävä kuulla, että sinulle on sattunut vahinko”

Onneksi robottiassistenttien sijaan on olemassa edelleen ihmisiä, jotka voivat hoitaa rutiinitehtävät ja vapauttaa näin aikaa kehitystyölle. Mikäli siis tekoälyllä toimivat virtuaaliassistentit kuulostavat liian hurjalta tässä kohtaa, voi palveluna hankittava etätyöntekijä olla pehmeämpi lasku tähän muutokseen >>>


Parhaimmat työkalut projektinhallinnassa

Työkalut ja välineet ovat usein hyvinvointia ja tuottavuttaa lisääviä tekijöitä. Kuitenkin, jos jokin ei toimi, se aiheuttaa merkittävästi ongelmia työtyytyväisyyden kannalta.

Toisaalta jos muut asiat eivät ole kunnossa, toimivat työkalut ja välineet eivät yksinään riitä takamaan hyvinvoivaa ja tuottavaa henkilöstöä.

Minkälaisia työkaluja me Smoothlylla suositellaan käytettäväksi projektinhallintaan?

ASANA on ehdottomasti yksi parhaista keinoista hallita omia projekteja ja omaa ajankäyttöä.

Tyyneys, selkeys ja fokus tulevat siitä, että omaa työtään osaa organisoida. Toisaalta kiire ja kaoottisuus tulevat siitä, että omaa työtä ei ole osattu järjestellä ja aikatauluttaa.

Lisäksi kaikkien asioiden mielessä pitäminen lisää huomattavasti stressiä ja huolta siitä, tuleekohan kaikki asiat muistettua ja tehdyksi.

ASANA:sta löytyy maksuton versio, mikä riittää oikein hyvin oman työn järjestelyyn. Kuitenkin asiantuntijatiimeillä olisi hyvä olla käytössä maksullinen versio, missä tehtäviä pystyy delegoimaan helposti eteenpäin kollegoilleen.


Siirtyminen #singletaskingiin

Viimeistään vuonna 2020 on aika unohtaa multitasking, ja siirtyä singletaskingiin.

Multitasking tarkoittaa kahden tai useamman tehtävän suorittamista samanaikaisesti. Se voi myös tarkoittaa tehtävästä toiseen hyppelemistä tai usean tehtävän peräkkäistä tekemistä lyhyessä ajassa. 

Vaikka tuntuisi siis siltä, että pystyt tekemään kahta asiaa samanaikaisesti, todellisuudessa ajatustoimintasi hyppelehtii edestakaisin. Vaikka nämä yksittäisen hypyt kestäisivät vain murto-osan sekunnista, niin pitkässä juoksussa multitasking vie jopa 40% enemmän aikaa, kuin yhden tehtävän kerralla loppuun asti suorittaminen. Tämän lisäksi multasking kuluttaa aivokapasiteettisiasi huomattavasti enemmän, mikä vähentää jo itsessään tuottavuutta.

Aivot nauttivat työtehtävien loppuun asti viemisestä. Silloin, kun saat yhden tehtävän tehtyä, aivosi rekisteröivät onnistumisen tunteen. Tämän lisäksi, yhteen asiaan keskittymällä saavutat helpommin flow-tilan. Toisaalta taas silloin, kun et saa mitään konkreettisesti valmiiksi, tunnet enemmän epäonnistumisen tunteita ja nostat stressitasojasi huomaamattasi. Jos sinulla on liian paljon asioita hoidettavana samanaikaisesti, alat kiirehtimään ja teet enemmän virheitä.

Yksinkertaisuudessaan singletasking tarkoittaa sitä, että keskityt kerralla yhteen asiaan, ja viet sen loppuun asti. Vasta tämän jälkeen sinulla on “lupa” siirtyä seuraavan tehtävän pariin. Käytännössä intensiivisen fokuksen saavuttaminen vaatii myös sen, että et bookkaa kalenteriasi liian täyteen.

Mikäli huomaat jatkuvasti sortuvasi tekemään useaa asiaa samaan aikaan (kyllä, me kaikki sorrumme siihen aina silloin tällöin) niin silloin on syytä pohtia, onko työtä yksinkertaisesti liikaa yhden hengen hartioille?

Voit keskittyä paremmin yhteen asiaan kerrallaan, kun jatkuva kiire loppuu, ja kun käytössäsi on hyviä ja tehokkaita ajanhallintastrategioita. Lisäksi tehdessäsi sinua aidosti innostavaa työtä, missä olet parhaimmillasi, saavutat tuottavan flow-tilan helpommin. 


Etätyöntekijän lisääminen tiimiin

Vuosi 2020 tulee olemaan etätyön vuosi useiden yrityksien siirtyessä etätyöhön ihan pakosta. #lockdown

Lukuisat tutkimukset ovat jo vuosia todistaneet etätyön tehokkuuden, ja nyt monet ensikertalaisetkin ovat päässeet kokemaan sen ihan käytännössä.

Minkälaisia vaikutuksia tällä tulee olemaan työn tekemiseen tulevana vuosikymmenenä?

Varmasti yhä useampi asiantuntija haluaa jatkossakin työskennellä osan työviikosta kotoa tai mökiltä käsin – mutta toisaalta se lisää myös kiinnostusta etätyöntekijöiden hankkimiseen ulkopuolisena palveluna. Lisäavun hankkiminen palveluna perinteisen työntekijän sijaan, saattaa olla juuri asiantuntijalle tai asiantuntijatiimille se kustannustehokkain (sekä tuottavin) ratkaisu.

Kirjoitimmekin aikaisemmin työn murroksesta ja siitä, kuinka työn tekeminen tulee muuttumaan merkittävästi vuonna 2020. Digitalisaatio ja teknologian kehittyminen luovat sekä uusia uhkia että myös mahdollisuuksia liiketoiminnalle samalla pakottaen yrityksiä ja organisaatioita kilpailemaan yhä rajummin sekä tehokkuudessa että nopeassa liiketoiminnan kehityksessä. Se, mikä oli vuosi sitten kustannustehokkain ratkaisu, ei ole välttämättä enää tänään: voisiko vuoden 2020 trendi olla delegointi?

“Tee sitä, minkä vain sinä osaat + ulkoista kaikki muu = kestävä liiketoiminnan kasvu”

Työpäivän lyhentämiseen ja ajankäytön tehostamiseen liittyy myös voimakkaasti ajatus siitä, että pelkkä tuottava työ ei enää riitä vuonna 2020. Työn tekemisen pitää myös tuntua hyvältä, ja sen lisäksi aikaa (ja voimavaroja) tulisi riittää myös elämän muille osa-alueille.

Ja tässä etätyöntekijän lisääminen tiimiinne voi auttaa >>>


Moderni organisaatiokulttuuri

Minkälainen organisaatiokulttuuri sitten tukee tuottavuutta myös tulevaisuudessa?

Jäykät ja hitaat organisaatiot saavat väistyä ja tilalle tulee entistä enemmän matalampaa ja modernimpaa rakennetta ja kulttuuria, jossa tuottavuus kukoistaa ja työntekijät saavat itsestään parhaan mahdollisen irti.

Eteenpäin vievä kulttuuri ja työyhteisön myönteisyys muutosta kohtaan on avaintekijänä muutoksessa selviämiseen. Lisäksi työntekijöiden myönteinen ja innostunut asenne koetaan oleellisena eteenpäin vievänä voimana epävarmuuden ja muutosten keskellä.

Kokeilukulttuuri tulee ehdottomasti säilymään tärkeänä jatkossakin myös tuottavuuden näkökulmasta. Se ei synny kuitenkaan sanojen kautta vaan tarvitaan aidosti asenteiden ja uskomusten muutosta: joskus asiat voidaan todeta toimivaksi tai toimimattomaksi vain rehellisesti kokeilemalla. 

Jatkuva muuttuminen, tarve olla tavoitettavissa 24/7 ja aivotyö tekevät työstä koko ajan kuormittavampaa, mikä vaatii asiantuntijalta kykyä ja taitoja säädellä omaa työkuormaansa.

Vuoden 2020 trendinä jatkuu siis edelleen työ-elämä-tasapainon tavoittelu: minkälaisella työmäärällä on mahdollista päästä liiketoiminnallisiin tavoitteisiin niin, että intoa ja jaksamista on jäljellä vielä seuraavillekin vuosikymmenille?

Add a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *